8. Kaakaoretkellä 26.1.2022

Niin kuin viime viikolla vihjailin, tällä viikolla lähdettiin partiossa Kuuttien kanssa kaakaoretkelle. Pakattiin reppuihin mukit, lusikat ja istuinaluset. Sitten ei muuta kuin trangiat kainaloon ja Tampereen keskustaan kaakaota keittelemään, kaupunkiretkeilyä parhaimmillaan. Tukikohdaksi otettiin Väinö Linnan leikkipuisto Amurissa, siinä ehti sitten keittelyn lomassa vähän leikkimäänkin. Mukaan otettiin meidän kanssa myös ryhmällinen nelosluokkalaisia partiolaisia. Nämä nelosluokkalaiset ovat siis mun edellisestä sudenpenturyhmästä, jotka siirtyivät syksyllä seikkailijaikäkauteen ja saivat uudet johtajat pitämään heidät aisoissa. 

Alkumenojen jälkeen jakauduttiin pienempiin ryhmiin, jotka kokoontuivat jokainen ryhmä oman retkikeittimensä ympärille. Meidän sudenpennut harjoittelevat vasta trangioiden käyttöä, seikkailijat hallitsevat jo retkikeittimellä kokkailun. Olikin siis kaikin puolin kätevää laittaa samoihin trangiaryhmiin sekä pienempiä että isompia: isommat auttoivat pienempiä ja meidän johtajien työtaakka hieman keveni. 

 

Kaakaon resepti oli melko simppeli: kattilaan sopivasti (n. 2dl/hlö) maitoa, lusikalla sopivasti sekoittamista ja lopussa sopivasti kaakaojauhetta. Lapset saivat itse säännöstellä kaakaojauheen määrän, asenteena oli selvästi "mielummin överit kuin vajarit". Ennen partiota olin käynyt ostamassa korkkaamattoman 500g kaakaojauhepussin. Retken jälkeen kurkkasin pussiin, miten sieltä voi jo pohja pilkistää?! 16 innoskasta pientä partiolaista saivat kulutettua lähes puoli kiloa kaakaojauhetta yhdessä illassa?! No, eipähän pääse verensokerit laskemaan... Nestemäisiltä näyttivät kaikesta huolimatta lasten mukeissa olevat juomat, toki en ollut näkemässä mitä kaakaojauhekökköaarteita mukien pohjalla odotti.

 

 

Partiokokoontumisen lopussa kokoonnutaan kaikki vielä yhteiseen piiriin, jossa käydään läpi kivoja juttuja kustakin kerrasta, kerrataan mitä ensi viikolla tapahtuu, jaetaan mahdollisesti merkkejä ja lausutaan loppuloru. Merkkejä ei todellakaan ole joka viikko jaossa. Kukin merkki koostuu pienemmistä aktiviteeteista, ja kun aktiviteetit on suoritettu saa palkinnoksi merkin. Tällä kertaa loppuun tuli Retki-merkin suoritus. Retki-merkkiin liittyen on käyty metsä- ja kaupunkiretkillä, harjoiteltu trangian käyttämistä, harjoiteltu retkelle pukeutumista, mietitty millaiset ovat hyvät retkieväät ja yövytty yöretkellä. Laitan alapuolelle netistä lainatun kuvan Retki-merkistä. Tänä keväänä suoritetaan myös ainakin Liikunta-merkki, johon kuuluu mm. pulkkamäen laskeminen ja talvilajien kokeilu, esteradan rakentaminen ja siinä seikkaileminen, uusien liikuntalajien kokeilu, ulkopelien pelaaminen ja oman taukojumpan keksiminen. Monta hauskaa juttua siis! Sudenpennuilla on kirjallinen kaikkia mielenkiintoisia merkkejä joita suorittaa, niitä voi käydä katselemassa täältä. 

Loppupiirissä pidetään kavereiden käsistä kiinni niin, että kädet ovat ristikkän vasen käsi päällä. Se on vanha partioperinne, jossa ajatellaan vasemman käden olevan lähempänä sydäntä. Vasen käsi siis annetaan kaverille, koska partiokaverit ovat tärkeitä! Tälle perinteelle on toki muitakin selityksiä, mutta tämä on mun suosikki. Käsikkäin sanotaan vielä loppuloru, hyvää yötä onni myötä, kiitos tästä päivästä, se oli kiva!, jonka jälkeen sanotaan heipat ja lähdetään kotia kohti. 

Ensi viikolla mennäänkin luistelemaan, se on taas yksi suoritus kohti Liikunta-merkin saamista!

Heini